Jalat ovat vieläkin puuduksissa viimeyöstä. Nykyään jalat puutuvat aivan uskomattoman helposti öisin. Sängystä ylös noustessa menee kauan ennenkuin veri alkaa taas kunnolla kiertää ja turtuneisuus jaloista katoaa. Kädetkin tuppaavat puutumaan useammin kuin ikinä ennen, mutta ei onneksi niin pahasti kuin jalat. Välillä herään monta kerta yössä, kun on tukala olo ja missään asennossa ei ole hyvä olla.
Eilen ei pahemmin supistellut (ihme kyllä). Saa nähdä minkälainen päivä tästä tulee. Nykyään jos ei supistele edes hiukan niin voin pahoin. Ja kun voin pahoin niin en saa ruokaa alas, joka taas johtaa siihen etten jaksa olla pystyssä.
Huomenna aika äitipolille. Mies lähtee kesken päivän töistä, jotta päästään sinne. Hiukan jännittää, että mitenkö paljon vauva on kasvanut. Saa nähdä paljonko on vauvalla painoarvio tällä kertaa :)
31. maaliskuuta 2009
28. maaliskuuta 2009
31+3.
Eilen supisteli koko päivän, jota ennen supisteli koko yön. Supistukset eivät olleet kamalan kivuliaita, mutta haittasivat silti tekemisiäni. Mitään en oikeastaansaanut eilen aikaiseksi, kun piti ottaa rauhallisesti. Heti kun alkoi jotakin tekemään niin supistelut tuli takasi. Illasta mies istuttikin miut jo väkisin sohvalle enkä saanut mitään tehdä. Oli hiukan outoa, kun mies puuhasteli vaikka itse olisin tahtonut. Saa nähdä millainen päivä tästä tulee.
Mietin eilen monta kertaa, että mitä jos vauva päättäisikin jo syntyä. Vaatteet on vielä toistaiseksi laittamatta, lipasto hommaamatta ja sänky hakematta miehen mummolasta. Sänkyyn pitäisi uusi patjakin ostaa. Oma sairaalakassikin on vielä pakkaamatta. Vaikka raskausviikkoja tulee keskiviikkona vasta 32 niin vauva voi silti alkaa jo syntymään. Pienen pähkäilyn jälkeen en kyllä yhtään epäilisi, jos pikkuinen päättäisikin tulla maailmaan hiukan etuajassa. Vähän nuo supistelut siihen viittaisivat. Ensi viikolla onkin kamala hulina päällä, kun alan laittamaan paikkoja kuntoon.
Mitä pidemmälle aika kuluu niin sitä hermostuneemmaksi alan käydä. Jännittää ihan kamalasti se synnytys, mutta sitten toisaalta taas odotan jo malttamattomana, että saan pikkuisen syliin tuhisemaan. (ÄÄÄÄ! 59 PÄIVÄÄ!)
Mietin eilen monta kertaa, että mitä jos vauva päättäisikin jo syntyä. Vaatteet on vielä toistaiseksi laittamatta, lipasto hommaamatta ja sänky hakematta miehen mummolasta. Sänkyyn pitäisi uusi patjakin ostaa. Oma sairaalakassikin on vielä pakkaamatta. Vaikka raskausviikkoja tulee keskiviikkona vasta 32 niin vauva voi silti alkaa jo syntymään. Pienen pähkäilyn jälkeen en kyllä yhtään epäilisi, jos pikkuinen päättäisikin tulla maailmaan hiukan etuajassa. Vähän nuo supistelut siihen viittaisivat. Ensi viikolla onkin kamala hulina päällä, kun alan laittamaan paikkoja kuntoon.
Mitä pidemmälle aika kuluu niin sitä hermostuneemmaksi alan käydä. Jännittää ihan kamalasti se synnytys, mutta sitten toisaalta taas odotan jo malttamattomana, että saan pikkuisen syliin tuhisemaan. (ÄÄÄÄ! 59 PÄIVÄÄ!)
24. maaliskuuta 2009
30+6.
Käytiin tänään Ärrältä hakemassa pahvilaatikoita, jotka Heli (=kioskin omistaja) oli miulle säästänyt. Pääsempähän lajittelemaan vauvan vaatteita. Pitää nimittäin lajitella koon mukaan, sekä selkeät "sukupuolivärit" vielä erikseen. Lipaston laatikoihin laitetaan pikkuruiset vaatteet, jotka käyvät sekä tytölle että pojalle. (HUOM! Lipasto vielä toistaiseksi hankkimatta.)
Imatralta saatiin aivan kamalasti vaatteita sekä Junnun sukulaisilta ollaan saatu jo aiemmin (tosin ne on vielä toistaiseksi Rajalassa). Äidin kanssa käytiin viime viikon torstaina Miian (= Sinin kummitäti) luona ja siellä oli kamalasti pieniä vaatteita. Nuorimman lapsen jäljiltä oli pieniä tyttöjen vaatteita ja niitä hamstrasin myöskin, vaikka eihän se täysin 100varmaa vielä ole että meille tyttö tulisi. Kovasti ainankin itse sitä toivon. Olisi niii-in ihana päästä ostamaan kaikkia ihania röyhelömekkoja jne. ♥ Ei mulla ole yhtään vaaleanpuneiset unelmat, ehei :D Pääasiahan kuitenkin on, että lapsi olisi terve. Ei sillä sukupuolella niin kamalasti ole väliä, mutta ainahan ihminen toivoo kaikenlaista...
Työkkäriin pitää kuulemma viedä todistus äitiyslomasta. Soittivat nimittäin eilen Kopolan päiväkodilta, kun olisivat sinne apulaista kaivanneet. Ilmoitin heille, että miulla alkaa kyllä keskiviikkona äitiysloma, että muuten kyllä voisin tulla. Soittelin sitten sen jälkeen työkkärille, kun aiemmin oli puhetta, että vasta huhtikuussa aloittelisin äitiysloman, mutta enhän mie ole sinne muistanut ilmoittaa aloittavani sen jo nyt. Täti sitten puhelimen toisessa päässä ilmoitti, että ennen keskiviikkoa olisi hyvä viedä todistus heille. En vaan oikein tiedä, että kuinka saan heille vietyä tämän todistuksen, sillä mies on ti-to klo. 17 asti töissä ja työkkäri menee kiinni.. ööh.. 15:45? Noh, pitää katsella että milloinka sen todistuksen saa sinne vietyä. Oon menettänyt hermoni jo niin monta kertaa hein toimintaan, että ei sillä ole miulle niin väliä että milloin sen vien sinne.
Pikkulintu (uusi lempinimi keksitty) potkiskelee ahkerasti masussa. Tuossa Frendejä katsellessa piti taas jotakin harjotuksia. Nyt on onneksi hiukan edes rauhoittunut. Viime yönä heräsin, kun Pikkuinen potkaisi kylkeä. Kerran aiemminkin näin tehnyt eikä se tuntunut kovin hyvältä, sillä se tuli aikamoisella voimalla. Onneksi nyt sentään potkaisi hiukan hillitymmin.
Viimeaikoina on alkanut kamalasti vetää suonta jaloista öisin. En vaan oikein ymmärrä sitä, sillä kuitenkin noissa monivitamiinitableteissa magnesiumia on aika reippaasti. Sen kyllä ymmärrän, kun Imatralla ollessa tuli liikuttua huomattavasti enempi, jonka takia öisin sitten suonta veti jalasta öisin, muttamutta.. Muuta en sitten ymmärräkkään. Toivottavasti alkaisi pikkuhiljaa tasoittumaan, sillä ei ole mitenkään herkkua herätä hetkeä ennen suonenvetoa ja kun tuntuu ettei se tultuaan lähde millään pois. Lisämagnesiumiakaan en voi alkaa syömään, sillä syön jo maksimimäärää. Mikä neuvoksi?
Huomenna jos lajittelen noita vaatteita niin kaikista kivoimmista vaatteista voisin napsaista muutaman kuvasen. Tosin niitä kivoja vaatteita on aika paljon, joten joudun varmaan lonimaan aika rankalla kädellä :D Mutta nyt mahdan mennä laittelemaan puhtaita pyykkejä narulle.
Ps. Klo. 22:00 tulee neloselta "4D: Raskaana ja humalassa". Mahdan katsoa sen silkasta mielenkiinnosta.
"Raskaana olevat brittinaiset saavat hyvin ristiriitaista tietoa alkoholin vaikutuksista sikiöön. Päihdevalistus ei ole nykyisen tutkimustiedon tasalla. Dokumentissa testataan brittien suhtautumista humalassa toikkaroivaan tulevaan äitiin sekä kerrotaan FASD- ja FAS-sikiövaurioista, jotka ovat kiistatta alkoholin aiheuttamia ja jotka voi välttää olemalla juomatta raskauden aikana." (Lähde: http://telkku.com)

Imatralta saatiin aivan kamalasti vaatteita sekä Junnun sukulaisilta ollaan saatu jo aiemmin (tosin ne on vielä toistaiseksi Rajalassa). Äidin kanssa käytiin viime viikon torstaina Miian (= Sinin kummitäti) luona ja siellä oli kamalasti pieniä vaatteita. Nuorimman lapsen jäljiltä oli pieniä tyttöjen vaatteita ja niitä hamstrasin myöskin, vaikka eihän se täysin 100varmaa vielä ole että meille tyttö tulisi. Kovasti ainankin itse sitä toivon. Olisi niii-in ihana päästä ostamaan kaikkia ihania röyhelömekkoja jne. ♥ Ei mulla ole yhtään vaaleanpuneiset unelmat, ehei :D Pääasiahan kuitenkin on, että lapsi olisi terve. Ei sillä sukupuolella niin kamalasti ole väliä, mutta ainahan ihminen toivoo kaikenlaista...
Työkkäriin pitää kuulemma viedä todistus äitiyslomasta. Soittivat nimittäin eilen Kopolan päiväkodilta, kun olisivat sinne apulaista kaivanneet. Ilmoitin heille, että miulla alkaa kyllä keskiviikkona äitiysloma, että muuten kyllä voisin tulla. Soittelin sitten sen jälkeen työkkärille, kun aiemmin oli puhetta, että vasta huhtikuussa aloittelisin äitiysloman, mutta enhän mie ole sinne muistanut ilmoittaa aloittavani sen jo nyt. Täti sitten puhelimen toisessa päässä ilmoitti, että ennen keskiviikkoa olisi hyvä viedä todistus heille. En vaan oikein tiedä, että kuinka saan heille vietyä tämän todistuksen, sillä mies on ti-to klo. 17 asti töissä ja työkkäri menee kiinni.. ööh.. 15:45? Noh, pitää katsella että milloinka sen todistuksen saa sinne vietyä. Oon menettänyt hermoni jo niin monta kertaa hein toimintaan, että ei sillä ole miulle niin väliä että milloin sen vien sinne.
Pikkulintu (uusi lempinimi keksitty) potkiskelee ahkerasti masussa. Tuossa Frendejä katsellessa piti taas jotakin harjotuksia. Nyt on onneksi hiukan edes rauhoittunut. Viime yönä heräsin, kun Pikkuinen potkaisi kylkeä. Kerran aiemminkin näin tehnyt eikä se tuntunut kovin hyvältä, sillä se tuli aikamoisella voimalla. Onneksi nyt sentään potkaisi hiukan hillitymmin.
Viimeaikoina on alkanut kamalasti vetää suonta jaloista öisin. En vaan oikein ymmärrä sitä, sillä kuitenkin noissa monivitamiinitableteissa magnesiumia on aika reippaasti. Sen kyllä ymmärrän, kun Imatralla ollessa tuli liikuttua huomattavasti enempi, jonka takia öisin sitten suonta veti jalasta öisin, muttamutta.. Muuta en sitten ymmärräkkään. Toivottavasti alkaisi pikkuhiljaa tasoittumaan, sillä ei ole mitenkään herkkua herätä hetkeä ennen suonenvetoa ja kun tuntuu ettei se tultuaan lähde millään pois. Lisämagnesiumiakaan en voi alkaa syömään, sillä syön jo maksimimäärää. Mikä neuvoksi?
Huomenna jos lajittelen noita vaatteita niin kaikista kivoimmista vaatteista voisin napsaista muutaman kuvasen. Tosin niitä kivoja vaatteita on aika paljon, joten joudun varmaan lonimaan aika rankalla kädellä :D Mutta nyt mahdan mennä laittelemaan puhtaita pyykkejä narulle.
Ps. Klo. 22:00 tulee neloselta "4D: Raskaana ja humalassa". Mahdan katsoa sen silkasta mielenkiinnosta.
"Raskaana olevat brittinaiset saavat hyvin ristiriitaista tietoa alkoholin vaikutuksista sikiöön. Päihdevalistus ei ole nykyisen tutkimustiedon tasalla. Dokumentissa testataan brittien suhtautumista humalassa toikkaroivaan tulevaan äitiin sekä kerrotaan FASD- ja FAS-sikiövaurioista, jotka ovat kiistatta alkoholin aiheuttamia ja jotka voi välttää olemalla juomatta raskauden aikana." (Lähde: http://telkku.com)

23. maaliskuuta 2009
30+5.
Tänään aiemmin on tullutkin laitettua tänne jo pari merkintää, mutta ajattelin nyt vielä erikseen kirjoitella pienimuotoisen postauksen.
Aamulla tuli käytyä neuvolassa. Miusta on jotenkin outoa, kun jatkossa joutuu käymään siellä parin viikon välein, kun aiemmin käyty kerran kuussa. Toisaalta on kyllä tosi hyvä käydä useammin, jotta tulee aiemmin huomattua, jos jotakin hämminkiä ilmenee.
Painoa oli tullut lisää kahdessa viikossa 1.5kg (eli tällä hetkellä kokonaispaino 82kg), jolloinka painonmuutosta on tullut viikossa 750g. Verenpaineet oli 120/78 ja hemoglobiini 127. Viimeeksi tuo hb oli vaan 112, jonka takia tuli sitten aloitettua raudan syöminen. Ihan kivasti tuo hemppari ainankin noussut. Raudan syömisestä jatkossa sovittiin sen verran, että seuraavaan kertaan asti syön vaan jokatoinen päivä, jottei nouse liikaa, ja katsellaan sitten taas sen tarvetta uudelleen. Sikiön sydänäänet löyty helposti ja tasaista jytkettähän se siellä piti. Oli ihan ihmettä, kun tällä kertaa sydänääniä kuunnellessa vauva olikin ihan rauhallinen eikä potkinut vastaan kuten yleensä. Terveydenhoitaja paineli masua ja yritti hahmotella, että mitenkö perin se on siellä, mutta eipä tuottanut tulosta.
Seuraava aika on jälleen kahden viikon päästä, maanantaina 06.04. klo. 08:30.
Viimeviikolla torstaina supisteli koko päivän säännöllisesti. Koko viikon olin ollut aikalailla liikenteessä, sillä enhän mie Imatralle päästyäni paljon malttanut olla paikallani. Neuvolassa terveydenhoitajalle sanoin tästä ja kuulemma pitäisi ottaa rauhallisemmin. Tiedän, että välillä en osaa ottaa niin rauhallisesti kuin pitäisi.
Ensiviikolla aika äitipolille. Sen piti olla alunperin perjantaina klo. 12:50, mutta KYSiltä tuli kirje, jossa ilmoitettiin ajan muuttuneen. Nyt se sitten on keskiviikkona klo. 12:30. Pitää koittaa keksiä joku kyyti sinne, tai jos ei muuten niin mies lähtee viemään vaikka työpäivähän tuolla on.
Aamulla tuli käytyä neuvolassa. Miusta on jotenkin outoa, kun jatkossa joutuu käymään siellä parin viikon välein, kun aiemmin käyty kerran kuussa. Toisaalta on kyllä tosi hyvä käydä useammin, jotta tulee aiemmin huomattua, jos jotakin hämminkiä ilmenee.
Painoa oli tullut lisää kahdessa viikossa 1.5kg (eli tällä hetkellä kokonaispaino 82kg), jolloinka painonmuutosta on tullut viikossa 750g. Verenpaineet oli 120/78 ja hemoglobiini 127. Viimeeksi tuo hb oli vaan 112, jonka takia tuli sitten aloitettua raudan syöminen. Ihan kivasti tuo hemppari ainankin noussut. Raudan syömisestä jatkossa sovittiin sen verran, että seuraavaan kertaan asti syön vaan jokatoinen päivä, jottei nouse liikaa, ja katsellaan sitten taas sen tarvetta uudelleen. Sikiön sydänäänet löyty helposti ja tasaista jytkettähän se siellä piti. Oli ihan ihmettä, kun tällä kertaa sydänääniä kuunnellessa vauva olikin ihan rauhallinen eikä potkinut vastaan kuten yleensä. Terveydenhoitaja paineli masua ja yritti hahmotella, että mitenkö perin se on siellä, mutta eipä tuottanut tulosta.
Seuraava aika on jälleen kahden viikon päästä, maanantaina 06.04. klo. 08:30.
Viimeviikolla torstaina supisteli koko päivän säännöllisesti. Koko viikon olin ollut aikalailla liikenteessä, sillä enhän mie Imatralle päästyäni paljon malttanut olla paikallani. Neuvolassa terveydenhoitajalle sanoin tästä ja kuulemma pitäisi ottaa rauhallisemmin. Tiedän, että välillä en osaa ottaa niin rauhallisesti kuin pitäisi.
Ensiviikolla aika äitipolille. Sen piti olla alunperin perjantaina klo. 12:50, mutta KYSiltä tuli kirje, jossa ilmoitettiin ajan muuttuneen. Nyt se sitten on keskiviikkona klo. 12:30. Pitää koittaa keksiä joku kyyti sinne, tai jos ei muuten niin mies lähtee viemään vaikka työpäivähän tuolla on.
Erikoisalan sairauskertomus.
Viimeviikolla Imatralla ollessa postilaatikkoon oli tullut seuraavanlainen kirje.
Loppuarvio
Hoitoaika: 10.-11.03.2009
KYS, synnytysosasto 2302
Diagnoosit: D68.8 APC-resistenssi
Kyseessä 19-vuotias G1P0-nainen. APC-resistentti ja tähän nyt Fragmin 7500 Ky x 1 menossa. Tullut sairaalaan 10.03.09 keuhkoembolia epäilynä.Hengenahdistustunnetta ja ylävatsa/rintakehän alueen kiputuntemuksia. Sisätautipuolella tutkittu. Ei selkeästi viitteitä keuhkoemboliasta. Lisäksi 10.03. tarkastettu raajojen laskimojen UÄ ja nivusten syvien laskimojen UÄ ja niissä ei trombeja näy. 11.03. tehty myös UÄ, jossa pa 1170g. Virtaukset hyvät, vettä hyvin. Äiti kotiutunut hyvävointisena 11.03.09. Mainittakoon vielä, että Maija Harju tehnyt UÄ:n 11.03. ja tarkastanut myös kasvojen profiilia, ja tullut vaikutelma siitä, että ylähuulessa halkiota ei ole. Kontrolli äitipolilla pidetään sovitusti voimassa.
Elina Karalis/lmi
erikoistuva lääkäri
Loppuarvio
Hoitoaika: 10.-11.03.2009
KYS, synnytysosasto 2302
Diagnoosit: D68.8 APC-resistenssi
Kyseessä 19-vuotias G1P0-nainen. APC-resistentti ja tähän nyt Fragmin 7500 Ky x 1 menossa. Tullut sairaalaan 10.03.09 keuhkoembolia epäilynä.Hengenahdistustunnetta ja ylävatsa/rintakehän alueen kiputuntemuksia. Sisätautipuolella tutkittu. Ei selkeästi viitteitä keuhkoemboliasta. Lisäksi 10.03. tarkastettu raajojen laskimojen UÄ ja nivusten syvien laskimojen UÄ ja niissä ei trombeja näy. 11.03. tehty myös UÄ, jossa pa 1170g. Virtaukset hyvät, vettä hyvin. Äiti kotiutunut hyvävointisena 11.03.09. Mainittakoon vielä, että Maija Harju tehnyt UÄ:n 11.03. ja tarkastanut myös kasvojen profiilia, ja tullut vaikutelma siitä, että ylähuulessa halkiota ei ole. Kontrolli äitipolilla pidetään sovitusti voimassa.
Elina Karalis/lmi
erikoistuva lääkäri
14. maaliskuuta 2009
29+3.
Raskausviikkoja kertyy, vatsa kasvaa, paino nousee ja vauva liikkuu koko ajan vaan enemmän. Turvotusta, pahenevaa matkapahoinvointia sekä kamalia selkäsärkyjä. Raskauden pikkuvikoja (miehen sanoin; "Kuuluvat taudin kuvaan"), mutta silti oon huomannut välillä toivovani että pääsisin jo synnyttämään.
Tästä pääseekin aiheeseen, josta miun on pitänyt tänne kirjoittaa, nimittäin synnytyspelosta. Pelkään ihan tajuttomasti synnyttämistä. Miehän en ole ikinä synnyttänyt, mutta silti miulla on omat mielikuvani tapahtumasta. Verta, hikoilevia lääkäreitä, mies ilokaasunaamari kasvoilla, hoitajat hokemassa "ponnista, ponnista", kamala kipu alapäässä... Ei mitenkään kovin hehkeä mielikuva synnyttämisestä :D Oon jo miettinyt valmiiksi, että tahdon kaikki mahdolliset kipulääkkeet, piikit sekä pillerit, sekä vielä kaikki mahdolliset kaasut päälle. Kerran miehen kanssa aiheesta puhuttiin ja hää totesi, että ehkä miun pitäisi siinä vaiheessa tietää mitä teen eikä että oon vaan aineissa ja hihittelen itsekseni. Mahtaa synnyttämisestä tulla mielenkiintoinen kokemus.
Selkäsäryt senkuin vain pahenevat koko ajan. Välillä kaikki on ihan kunnossa, mutta yhtäkkiä saattaa kuulua pienenpieni napsahdus ja tuntuu että jalat lähtee alta. Siis aivan yhtäkkiä, vaikka olisin tekemässä jotakin ihan normaalia enkä edes mitään kovin ihmeellistä liikettä.
Öisin en saa kunnolla nukuttua, kun en löydä sopivaa asentoa, jossa olisi hyvä miulla, vatsalla, selällä ja mieskin olisi vielä otettava huomioon, sillä sängyssä on vaan rajallinen määrä tilaa molemmille. Viime yönä en nukkunut paljoakaan (jälleen), sillä selkäsärky oli niin paha että säteili aivan kamalasti polveen. Tuntui siltä kuin olisi ollut polvessa jonkinlainen rasitusvamma.
Tiistai-Keskiviikko -välisenä yönä olin KYSissä yötä. Epäilivät veritulppaa, mutta onneksi ei löytynyt mitään. Lisää aiheesta löytyy normiblogista ja suora linkki merkintään tässä.
Nyt on pakko mennä syömään, sillä pikkuhiljaa alkaa olo olla sellainen että pian jos en syö niin tulee huono olo. Huonovointisuutta on muutenkin alkanut olemaan taas enemmän. Yhdessä vaiheessa se sentään hiukan tasoittui alkuraskaudesta, mutta nyt on alkanut palaamaan. Mielenkiintoista, kun jos en syö niin tulee paha olo, mutta jos syön niin silloinkin tulee paha olo. Onneksi enää hajuja en ota niin voimakkaana ärsykkeenä vaikka niitäkin päiviä on, kun en voi haistaa esim. vastakeitettyä kahvia.
Tästä pääseekin aiheeseen, josta miun on pitänyt tänne kirjoittaa, nimittäin synnytyspelosta. Pelkään ihan tajuttomasti synnyttämistä. Miehän en ole ikinä synnyttänyt, mutta silti miulla on omat mielikuvani tapahtumasta. Verta, hikoilevia lääkäreitä, mies ilokaasunaamari kasvoilla, hoitajat hokemassa "ponnista, ponnista", kamala kipu alapäässä... Ei mitenkään kovin hehkeä mielikuva synnyttämisestä :D Oon jo miettinyt valmiiksi, että tahdon kaikki mahdolliset kipulääkkeet, piikit sekä pillerit, sekä vielä kaikki mahdolliset kaasut päälle. Kerran miehen kanssa aiheesta puhuttiin ja hää totesi, että ehkä miun pitäisi siinä vaiheessa tietää mitä teen eikä että oon vaan aineissa ja hihittelen itsekseni. Mahtaa synnyttämisestä tulla mielenkiintoinen kokemus.
Selkäsäryt senkuin vain pahenevat koko ajan. Välillä kaikki on ihan kunnossa, mutta yhtäkkiä saattaa kuulua pienenpieni napsahdus ja tuntuu että jalat lähtee alta. Siis aivan yhtäkkiä, vaikka olisin tekemässä jotakin ihan normaalia enkä edes mitään kovin ihmeellistä liikettä.
Öisin en saa kunnolla nukuttua, kun en löydä sopivaa asentoa, jossa olisi hyvä miulla, vatsalla, selällä ja mieskin olisi vielä otettava huomioon, sillä sängyssä on vaan rajallinen määrä tilaa molemmille. Viime yönä en nukkunut paljoakaan (jälleen), sillä selkäsärky oli niin paha että säteili aivan kamalasti polveen. Tuntui siltä kuin olisi ollut polvessa jonkinlainen rasitusvamma.
Tiistai-Keskiviikko -välisenä yönä olin KYSissä yötä. Epäilivät veritulppaa, mutta onneksi ei löytynyt mitään. Lisää aiheesta löytyy normiblogista ja suora linkki merkintään tässä.
Nyt on pakko mennä syömään, sillä pikkuhiljaa alkaa olo olla sellainen että pian jos en syö niin tulee huono olo. Huonovointisuutta on muutenkin alkanut olemaan taas enemmän. Yhdessä vaiheessa se sentään hiukan tasoittui alkuraskaudesta, mutta nyt on alkanut palaamaan. Mielenkiintoista, kun jos en syö niin tulee paha olo, mutta jos syön niin silloinkin tulee paha olo. Onneksi enää hajuja en ota niin voimakkaana ärsykkeenä vaikka niitäkin päiviä on, kun en voi haistaa esim. vastakeitettyä kahvia.
Huuli- ja suulakihalkio
| "Huuli – ja suulakihalkiot voidaan ryhmitellä eri tavoin, koska halkiomuodoilla on lukusia eroja. Halkiot ryhmitellään kahteen omaan ryhmäänsä: ensimmäiseen kuuluvat huulihalkiot sekä huuli – suulakihalkiot. Toiseen ryhmään kuuluvat pelkästään suulakihalkiot. Molempien ryhmien halkioita pidetään saman sukuisina, mutta kuitenkin ne ovat erillisiä epämuodostumia. Huuli – suulakihalkio vaikuttaa lapsen kasvojen kasvuun, puheeseen, ulkonäköön ja kehitykseen. Puolestaan suulakihalkion vaikutus kyseisiin kehitysasteisiin ei ole niin voimakas. Halkiot jakautuvat myös vielä näiden päätyyppien sisällä: huuli, -ienhalkiot, huulihalkiot sekä huuli-suulakihalkiot. Näitä tyyppejä esiintyy eriasteisina, vasemman- tai oikeanpuoleisina taikka molemmin puoleisina. Toispuoleisessa halkiomuodossa luustorakenne on ehjä ja halkio on nähtävissä eriasteisena huulen alueella. Molemmin puoleisessa huulihalkiossa suuta ympäröivä rengaslihas katkeaa osittain tai kokonaan halkiokohtaan ja kiinnittyy ylös sierainten ala osan seutuun. Myös tässä halkiomuodossa luustorakenne on ehjä. Toispuoleinen huuli,-ienhalkio vastaa lievimmässä muodossaan huulihalkiota. Halkiossa hammaskaaren rakenne sekä huuli on halki, mutta suulaki on ehjä. Molemminpuoleinen huuli-ienhalkio on harvinainen. Nenä profiili on litteä, yläleuan etuosa on kiertynyt eteen ja ylös. Suulaki on ehjä. Toispuoleisessa huuli-suulakihalkiossa on yleensä myös ien halkio. Tämä halkiotyyppi on täydellinen. Nenän väliseinä on voimakkaasti kallellaan. Molemminpuoleinen huuli-suulakihalkio on yleensä täydellinen. Nenän kärki litteä ja leveä. Yläleuka ja hammaskaaren keskiosa pääsee kasvamaan ja kiertymään eteen-ja ylöspäin. Suulakihalkioita on monenlaisia. On kovan ja pehmeän suulaen halkioita. Tai täydellisiä suulakihalkioita jotka sisältävät pehmeän ja kovan suulaen halkeaman. Näiden halkiomuotojen ohella on myös ns. ”sekamuotoja”. Näissä sekoittuu yleensä kahden erityyppisen halkiomuodon tyyppejä. " (Lähde: Suhupo ry -Suomen huuli-suuhalkiopotilaat) |
13. maaliskuuta 2009
Äitiyskortti.
ÄPKL, 02.03.2009 (rv.27+5): Painoa oli tullut kolmessa viikossa lisää nelisen kiloa, eli kokonaispaino 79,1kg. Verenpaineet 122/75. Vauvan painoarvioksi sanoivat 1000g. Kohdunsuun kattoivat ja se oli ihan normaali. Vauvan liikkeet oli hyvät, sillä ihan mukavasti uitiin karkuun ultratessa. Edellisellä kerralla eivät saaneet katsottua kasvoja, joten nyt yritettiin paremmalla tuloksella. Heräsi epäily huulihalkiosta, tosin todella pienenpienestä sellaisesta. Mikäli vauvalla huulihalkio on niin se on kyllä huomattavasti pienempi paha kuin että jos siellä selkärangassa olisi jotakin häikkää, jota alusta asti on niin kovin pelätty. Onneksi selässä ei edelleenkään näkynyt mitään.
Sain reseptin Fragmin -piikkeihin sekä piikitysohjeet. Kerran päivässä pitää pistää, jonka aion suorittaa iltasin. Elikkä tuon piikityksen aloitin siitä syystä, kun miulla on APC-resistenssi (suomeksi; geeniperäinen veren hyytymishäiriö) ja riskitekijät on melko korkealla, sillä äidillä on ollu 3/6 raskaudesta veritulppa.
Neuvola, 10.03.1009 (rv.28+6): Paino oli noussut viikon aikana 1,2kg eli kokonaispaino 80,5kg. Fragmin kerryttänyt nestettä, sillä piikityksestä 12h eteenpäin janottaa aivan kamalasti. Onneksi tuon pitäisi kuitenkin alkaa pian tasoittumaan.
Verenpaineet 115/75 ja hemoglobiini 112. Olisi kuulema hyvä alkaa syödä lisärautaa, sillä tuo hemo on ruvennut laskemaan aika tasaiseen tahtiin. Kohdunpohjan korkeudeksi terveydenhoitaja mittasi 26cm, eli ihan hilppasen ollaan käyrän yläpuolella. Vauvan sydämen sykkeet kuulu todella hyvin ja jälleen potkittiin vastaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
