40+1.

Laskettuaika tuli ja meni. Eipä tunnu juuri ollenkaan siltä, että vauva tahtoisi tähän maailmaan tulla. Viime viikolla sentään supisteli, mutta ei enää tällä viikolla. Viime viikolla vielä vuoti pienesti valkovuotoa, mutta ei sitäkään enää. Vatsakin on alkanut toimia tässä kuluneella viikolla huomattavasti paremmin kuin aikoihin. Tämä viikko mennyt kovinkin rauhallisissa merkeissä siis. Vatsasta ei ole edes kunnon bailuja myskänyt. Mahtaa asukki kerätä voimia synnytystä varten, joka tapahtuu.. niin milloinka? Kuitenkin pientä liikettä on ollut, joten en ole alkanut huolestua. Tosin, piakkoin alan huolestua omasta terveydentilastani. Pariin viikkoon en ole kunnolla päässyt liikkumaan, kun on sen verran tukalat oltavat olleet, jonka takia pienet kävelylenkit ovat jääneet väliin. Mikäli liikkuminen hankaloituu entisestään niin veritulppariski suurenee suurenemistaan.

En jaksanut sängyssä pyöriskellä, joten päätin nousta sieltä kokonaan pois. Mies tuhisee tyytyväisenä pitäen tiukasti peitostaan kiinni -hiukan oon kateellinen, kun toinen saa nukuttua. Joku (en saa päähäni kuka) puhui tuossa vastikään, että oli synnytyksen aikana vedellyt hirsiä, kun ei saanut moneen viikkoon nukutuksi ennen synnytystä. Mikäli tällanen jatkuu niin miula tulee luultavasti olemaan samanlainen synnytys :D Joko en saa öisin nukutuksi tukalan olon takia tai sitten kun saan unta, niin muutaman tunnin välein on käytävä joko pissalla tai muuten vain jaloittelemassa, kun ei tunnu hyvältä olla kovin kauaa paikallaan. Kroppa puutuu ihan tajuttoman helposti.

Aamulla pitää soittaa äitipolille ja varata aika ensi viikolle. Tarkistavat sisätutkimuksella paikkojen tilanteen ja mikäli alan olla "tarpeeksi kypsä" niin jospa vaikka mahdollisesti käynnistelisivät. Siis MIKÄLI oon yhtenä kappaleena vielä silloin.